…muutkin mokaa…

Tämä on nyt sellainen “miten se nyt meni noin niin kuin omasta mielestä” päivitys.
Pitäisi tietenkin näyttää vain tämä pätkä:

Valehtelisin jos väittäisin,että se meni niin. Ympärillä oli loputon suo tätä:

Tahvo, joka on osannut äärimmäisen hyvin putkijarrun, ei tuntunut tietävän koko hommasta mitään, jos mä liikuin vähänkin, Tahvo meni väärään päähän putkea. Kun en enää liikkunut ja jarrutin, Tahvo meni silti väärään päähän putkea. Kun putket saatiin toimimaan siltä osin, niin minä unohdin mihin putkeen oltiin menossa seuraavaksi. Minä hukkasin koiran. Mulle tuli kuuma, helvetillinen hiki ja jalat painoi tonnin. Silti yritin pusertaa.

Mä sihisen ja suhisen ja Tahvo haukkuu mulle. Koira, joka ei käytännössä hauku, teki sen kuitenkin treeneissä. Ainakin vire oli kohdillaan ja vaikka vähän ärsyttääkin, niin tykkään siitä. Jenna sanoikin Tahvoa “pikkuisen tuhmaksi”. Koira joka on aiemmin piipannut korkeintaan kepeillä ja nyt alkaa haukkua radalla -WAU! Jotain on tehty oikein. Koira joka oli aiemmin niin kiltti, että pysähtyi kysyäkseen mitä seuraavaksi tehdään, menee just minne huvittaa, eikä anna mulle mitään anteeksi. Olepa kartturi seuraavalla kerralla pikkasen tarkempi. Rakastan tuota vauhdikkaampaa, rohkeampaa, itsevarmempaa Tahvoa. Haluan sitä lisää!

Tuli kyllä taas niin elävästi mieleen suosikkipätkäni Pulttiboiseista (kiitos Emppu <3)

Saana=Tomi Ekblom
Tahvo=Eddie Edwards (Kiitos Mia <3)

Helkkarin hyvät treenit.

Tän jälkeen käytiin vielä kontaktitreeneissä ja mattojuoksu sujui niin hyvin että päästiin kokeilemaan madallettua A:ta. Saatiin paljon kehuja siitä että kotiläksyt on tehty. Aluksi Tahvo teki pari hassua loikkaa A:lla, varoi selvästi jalkojaan.Sitten lähti sujumaan hyvinkin mallikkaasti. Nyt jatketaan Lauttasaaren kylähullun suosiota saavuttanutta takapihatreeniä ja pitäisi kentällekin päästä treenaamaan hyvin hyvin madalletulla A:lla.

Tänään hieroja tuli kylään ja molemmat koirat pääs käsiteltäviksi. Lyyti oli huomattavasti paremmassa kunnossa kuin viimeksi, toinen takajalka hiukan jumissa muttei mitään verrattuna viime kertaan. Tahvo jumittaa edestä, mutta sen huomasin jo sen hypyistä. Kaivoin vuoden tauon jälkeen hyppytekniikka muistiinpanot esille, jos tekis perustreeniä ja muistuttelis vähän Tahvoa etuosan käytöstä. Seuraavan kerran kuuden viikon päästä ja katsotaan,miltä vaikuttaa. Mielenkiintoista seurata siksikin,että Lyytille on tulossa enemmän ratatreeniä kuin Tahvolle.

WP_20150819_18_51_40_Pro

Alkukankeutta ja onnistumisia

Syyskesän treenit on polkaistu käyntiin. Lyyti pääsee elokuun aikana kolme kertaa Niinulaan Pikku-Marin motivaatio ja vauhtitreeneihin. Ekalla kerralla tehtiin ihan perussuoraa, lopulta kolmen esteen (rimat aivan minimissä) ja putken kautta. Lyyti oli hämmästyttävän reipas uudessa paikassa eikä ottanut häiriötä edes toisista koirista. Toisella treenipätkällä tehtiin mutkaputkea. Keskityttiin äänelliseen kehumiseen ja palkkauksen oikea-aikaisuuteen, mikä kuulemma mulla onkin hallussa (?). Putken jälkeen käännyttiin lopulta takaisin putkeen, peruskäännöksellä ja takaaleikaten. Edessä oli houkuttimena A-este, ja olin varma että Lyyti juoksee sinne, mutta päin vastoin se oli aivan innoissaan tulossa ohjauksiin mukaan. Erittäin tervetullutta treeniä Lyytille. Lyyti sai paljon palkkaa, kehuja ja taatusti sille jäi se fiilis että se on aivan hirmuisen taitava.

Tiistaina sitten molemmat koiruudet pääs treenaamaan Agility Akatemialle kun Tahvo pääs mukaan Senni Huotarin kontaktikurssille ja Lyyti pääs Jennan treeneihin. Senni on mulle täysin uus tuttavuus mutta olen kuullut paljon kehuja “kontaktivelhona”. Mulle on tärkeetä että päästään nyt säännöllisesti työstämään juoksu A:ta ja saan kotitehtäviä niin että asia menee eteenpäin. Ensimmäinen kotitehtävä sisälsi ostosmatkan Tammistoon ja käytiin ostamassa 3m eteisen mattoa. Vielä on piiitkä matka, jos koskaan ollaan perillä, mutta tästä lähdetään:

Systeemit siis muuttuivat, koska pumpperin avulla Tahvolle tulee niin monta variaatiota A.n suorittamisesta, että on hyvin vaikea erottaa ja palkata siitä hyvästä,niin että se todella vahvistuisi Tahvolle. Samalla päätin,että Tahvo jää kisatauolle. En tiedä kuinka pitkäksi aikaa, mutta keskitytään nyt tähän. Edessä olisi vielä parit mielenkiintoiset kisat, mutta katsotaan tehdäänkö poikkeus rotumestaruuksien ja piirinmestaruuksien osalta.
Nyt vaan sitten mietitään, missä vaiheessa vesijuoksu otetaan ohjelmistoon. Kun se kerran vaikuttaa Tahvon liikkuvuuteen,niin kuinka paljon se vaikuttaa Tahvon laukan pituuteen? Jos juoksu A:lla laukan pituus tulisi olla stabiili,niin pitäisikö vesijuoksu treeni aloittaa nyt heti?

Lyyti pääsi Jennan tekniikkapainotteiselle treenille. Meille ei annettu vaihtoehtoja vaan oli tehtävä kaksi pakkovalssia peräkkäin ja kaikkea sellaista, mitä EN tekisi. Lyyti oli aivan huikea. En oikeasti tiedä koska se olisi tehnyt treenin noin hyvällä vireellä alusta loppuun. Jennakin oli ihmeissään ja mä olin sanaton. Tässä viimeinen veto:

Keskiviikkona olikin sitten Tahvon eka yksäri Jennan kanssa. Mua suoraansanoen hirvitti, kun me ei juurikaan olla tehty hyppytreeniä koko kesänä ja kun viimeksi kokeilin,niin Tahvo meni vähän miten sattuu. Ja Tahvo olikin ihan iskussa. Tehtiin poispäinkäännöksiä, leieröitiin ja vaikka mitä taikatemppuja, ja ne onnistui heti ekalla yrittämällä. Kylläpä jäi hyvä mieli! Ja Jennalla ei ollut mitään korjattavaa 🙂 Varmaan eka kerta ikinä 🙂
Oli sen verran kuuma aamu,että Tahvo oli aivan kuumissaan treenien jälkeen ja ajelin Jakomäkeen uittamaan koirat. En muista koska oltais siellä viimeks käyty,mutta hyvin näytti koirat muistavan paikan kun heti parkkiksella alkoi ihan mieletön huuto ja ulina. Kotona olikin sitten hyvin tyytyväistä ja väsynyttä koiraa.

Perjantaina oli sitten taas toinen kerta Lyytin kanssa Pikku-Marin opeissa. Tällä kertaa keskityttiin käännöksiin. Mulla on itselläni niin paljon opeteltavaa Lyytin ohjauksessa. Jos Tahvo kaipaa välillä apua  ja tukea esim.ponnistuspaikan osoittamisessa, niin Lyyti ei todella sitä tarvitse. Olen enemmänkin Lyytin tiellä ja siten vain hidastan sitä. Kunhan en jäänyt varmistelemaan,niin Lyyti kääntyi ja kulki todella hyvin.

Tätä samaa treeniä oli kokeiltava myös Tahvon kanssa. Kovasti se sai rohkeutta ja intoa kun annettiin enemmän luottoa eikä saatettu perille asti, mutta ei se kyllä käänny yhtä hyvin kuin Lyyti.Jokatapauksessa aion jatkossakin ehdottomasti pitää omatoimitreeneissä tämän kaltaisia harjoitteita.

Pikku-Mari on aloittanut vallan mainion video-blogin pidon. Ihan ensimmäisten postausten joukossa siellä oli hyvin yksinkertainen rata, teemalla “Trust your dog”. Nyt kun nämä meidän kauden ekat treenit on juuri olleet tähän teemaan sopivia, niin olihan sekin treeni testattava. Tahvo kääntyy hämmästyttävän hyvin esim.takaaleikkauksessa, mutta pari muuta meneekin pitkän kaavan mukaan.

Kyllä tässä on vielä paljon heräteltävää,jos aikoo olla iskussa…

Tahvon salitreeni

Tahvohan ei ole koskaan ollut mikään ketterä kärppä.Sillä kesti vuosia tajuta (jos tajuaa vieläkään) että sillä on myös takajalat. Rappusissa kulkeminen on aina ollut vaikeaa, mieluummin eteenpäin sellaisella sikaryntäys asenteella kuin että maltettaisiin oikein keskittyä mihin ne jalat asetellaan. Nyt taas kun tultiin lomalta kaupunkiin ja päivittäin kiivetään useita kertoja kakkoskerrokseen, on saattanut huomata että rappuset tuottaa pienoisia ongelmia, vaikka niitä aina välillä oikein harjoitellaan.
Eipä tarvinnut tulla vastaan kuin yksi sateinen ilta kun kaivoin pitkästä aikaa dobo-pallon, tasapainotyynyn ja korokkeet esille ja alettiin harjoitella ja rappuset sujuu taas paljon paremmin.
Tässä on siis niitä puuhasteluja,mitä me tehdään kun kotoa ei jaksa lähteä mihinkään.
Huomioitavaa on,ettei Tahvo tee näitä kaikkia kerralla ja Lyyti tekee samat liikkeet aina välissä,jolloin Tahvo pitää taukoa. Jos Tahvo on ollut kömpelö ja syvät lihakset onnettomat niin Lyytillä on puolestaan ollut aina huomattavasti parempi koordinaatiokyky ja kropan hallinta. Ihan varmasti siihen on osaltaan auttanut toinen paini- ja juoksukaveri, mutta varmasti myös se,että on monia asioita joita Lyyti on tehnyt ihan pennusta lähtien “Tahvon taukokoirana”.

Täällä Lauttasaaressa meidän takapiha on ihanan pitkä ja tasainen-just sopiva juoksutreeniin, jotta Tahvo saa venyttää itsestään kaiken irti, rentoa pitkää laukkaa. Toivottavasti tällä ilottelulla on jotain vaikutusta myös juoksu A-projektiin. Ainakin Tahvon vire nousee välittömästi.130833582615981047Dobo-pallolla Tahvo temppuilee sen verran, että pallo on mahdollisimman kevyesti mun jalkojen välissä ja Tahvo makaa, istuu ja seisoo pallon päällä n. puoli minuuttia. Eilen tapahtui sellainen ihme,että Tahvo pystyi makaamaan pallon päällä ilman tukea. Joskus teen lisätreeninä sellaista, että Tahvo pyörähtää ympäri pallon päällä. Itse oon pyrkinyt palkkaamaan mahdollisimman vähän, koska se aiheuttaa Tahvossa vaan hätäilyä eikä se kunnolla keskity treeniin.
Peruuttaminen tuotti Tahvolle ongelmia vuosien ajan, mutta Lyyti alkoi tarjota sitä jo pentuna. Peruutus tehtävää oon opettanut “kiipee” -käskyllä, eli sama kuin puomilla. Tahvo peruuttaa sohvalle korokelaatikon kautta. Samalla on harjoiteltu vapautuskäskyä “Jes”. Tämän avulla Tahvo on kyllä hahmottanut takajalkansa huomattavasti paremmin.
Sfinksi-asennossa Tahvon on tarkoitus kumartaa syvään ja venyttää samalla eteenpäin. Tuon liikkeen kun saa tehtyä kunnolla, näkee kuinka selkälihakset värähtelee.
Jalkojen nostelut, eli vastakkainen taka- ja etujalka ylös. Tässä huomaa hyvin Tahvon toispuoleisuuden.
Tasapaino tyyny takajalkojen alla ja etujalat korokkeella: Tässä teen “tönimisiä” eli kevyesti painan lannerangan molemmin puolin muutaman sekunnin kerrallaan ja Tahvon pitäisi silti pystyä painamaan vastaan ja pitää jalat edelleen tasapainotyynyllä. Tönimiset aloitin sängyn päällä, ilman koroketta. Kun siinä alkoi sujua, siirryttiin tasapainotyynyyn.

130833587794525354Tahvon jalkakyykyt: Etujalat korokkeella ja pyydetään istumaan ja siitä taas noustaan ylös niin,että etutassut on korokkeella koko ajan. Tää on ihan Tahvon lemppariliike,ja se tarjoaa sitä heti kun vaan näkeekin korokkeen. Näitä teen (tai teetän) 10-15 toistoa.
Laatikkotreeni aloitettiin ihan sillä,että Tahvo käveli laatikon läpi, yksi jalka kerrallaan laatikossa. Sekin tuntui aluksi vaikealta kun piti pomppia ja roiskia. Tehtävää helpotti mökillä tikapuut, jotka pistettiin maahan ja Tahvo käveli tikkaita edestakas. Siitä siirryttiin siihen että kaikki tassut menee laatikkoon ja myös jää sinne yhtä aikaa 🙂 Tämä aiheuttaa Tahvossa edelleen kamalan steppauksen 🙂
Kurre-istuntaa Tahvo tekee ihan muutaman sekunnin pätkissä ja n.10 toistoa.
Sitten on vielä dobo-pallon pyörittely ympäri asuntoa. Tämänkin taidamme ulkoistaa takapihalle.

130833588951252034Lopuksi vielä venyttelyt namin avulla molemmin puolin lonkkiin, kintereisiin, lapoihin, ranteisiin, etujalkojen väliin-kaulan venytys mahdollisimman läheltä rintakehää ja vielä kaulan venytys ylös niin että jalat kuitenkin pysyy maassa.
Ainakin Tahvolla on tuottanut tulosta, mutta on syytä muistaa että näitä on keräilty dobo-kouluttajalta, fyssarilta ja agi-kouluttajalta. Mitään en ole itse lähtenyt soveltamaan.

Aivopieru, pieruaivo ja sovinto nolla

Tää viikonloppu on mennyt kisatessa. Tänään Lohjalla Lägin kisoissa, tuomarina Arto Laitinen.
Ennakkoon pelkäsin, miten Tahvo jaksaa viikonlopun kaikki startit, mutta näin jälkeenpäin voi vaan sanoa, että se teki hyvää. Me molemmat herättiin vähän paremmin tekemisen meininkiin. On kyllä todella hukassa ratatreenien teko. Koko ajan tulee jotain kotiläksyjä mieleen, mitä pitäisi taas muistaa treenata. Nyt meni kisat hyvästä treenistä, vaikka täytyy sanoa että välillä kiukutti aika reilusti.

WP_20150802_14_29_13_Pro
Tuloksilla ei voi leuhkia. Syö miestä aika paljon, kun heti eka rima kolahtaa alas. Itseasiassa Tahvo tiputtaa rimoja aika usein Lägin hallilla, vaikka muuten tykkään kyllä hallin pohjasta, siellä kulkee hyvin. Tää alun rimanpudotus oli kyllä taas niitä kuuluisia Tahvon aivopieruja, kun se ei keskity yhtään tekemiseensä. Radalta tuli muutenkin HYL kun Tahvo karkasi A:lle. Katsoo mua ja päättää kuitenkin mennä A:lle. Virhe Tahvolle.

WP_20150802_14_29_34_Pro

Toinen rata ja mä mokaan,kun olen epävarma ja varmistelen liian pitkään ja tällä kertaa Tahvo meneekin putkeen A:n sijaan.Virhe mulle. Onneksi riman tiputukset jäi vaan siihen yhteen.

WP_20150802_14_29_47_Pro

Kolmannelle radalle tulikin sitten jo pieni kiukku,ettei nää nyt aina vaan voi mennä näin. Ja sittenhän se menikin heti paremmin. Etenemä oli hiukan yli 4, joten ihan ok.

WP_20150802_18_35_27_Pro

Kisat Valkeakoskella

Eilen ajeltiin Valkeakoskelle Walatin kisoihin, joissa tuomarina oli Salme Mujunen. Kisoissa oli kaksi starttia, agi- ja hypärirata.
Edelleenkin on kyllä kesämoodi päällä, turhan löysä olo, mutta kisaaminen tuntui silti mukavalta.
Sonja lähti meidän ketyksi, ihan huippumukavaa ettei tarvinnut yksin ajella ja näki muutenkin pitkästä aikaa ja sai vaihtaa kuulumisia ❤

Lähdin kisoihin sillä periaatteella, että nyt treenataan ja kokeillaan. Eka rata alkoi just samalla lailla kuin Agirodun yksi rata, jossa hätäilin likaa, vapautin Tahvon liian aikaisin enkä ollut itse lähelläkään keppejä kun olisi pitänyt pystyä jo ohjata. No nyt oli malttia enemmän ja ohjaus sujui hyvin. Tahvo ei onneksi kosauttanut A:ta ja muutenkin meno oli varsin mallikasta. Ihan tuolla kentän päädyssä oli 4 estettä peräkkäin joihin mun oli tarkoitus tehdä päällejuoksut, mutta yhden esteen Tahvo lukitsi niin nopeasti että kun yritin ojentaa kättä takaakierron merkiksi niin Tahvon selkä meni jo sormien läpi -> HYL. Mutta varsin hyvä sellainen.
Toisella radalla Tahvolla oli kierrokset korkeella, se piippas melkein koko radan ja vauhtia oli enemmän kuin malttia, hypyt oli usein sen näköisiä että mulla silmät muljahteli päässä. Halusin kokeilla kepeille päällejuoksua ja kun videlta katsoo niin en mä edes tee mitään.Ihmekö tuo että Tahvo jättää kepit kesken.Täytyy kotiläksyinä taas muistutella Tahvoa käännöksissä, eilen sylivekki meni miten sattuu vaikka Tahvo on aiemmin osannut sen todella nätisti. Ja sen päällejuoksun keppien jälkeen opettelen niin että uskallan käyttää sitä kisoissa. Tästä jatketaan.

Lyyti oli eilen meidän mukana kisoissa ja se oli kisapaikalla todella reippaana. Taidan jatkossakin ottaa Lyytin mukaan hengailemaan, jos pystyn. Kisat järjestettiin laskettelukeskuksen kupeessa ja kisojen päätyttyä käytiin koirien kanssa juoksemassa laskettelurinne ylös ja tultiin metsäpolkua alas. Kyllä mieli lepäsi,kun sai katsella kuinka koirat nautti olostaan ❤