Lähtölaskenta lomalle

Lyytin haluttomuus hyppyihin löytyi tassusta. Oltiin perjantaina koirauimalassa ja kun kuivasin Lyytiä, pisti vasemman etutassun pikkuvarpaan kohdalla paise esille. Ei Lyyti sitä arista, eikä se edes onnu, mutta kulkee hitaammin. Nyt Lyyti on lääkityksellä ja paise on pienentynyt eikä se ole enää yhtään punainen, mutta Lyyti saa nyt saikutella ja tehdä rauhallisia hihnalenkkejä.

130919184503841852
Huomenna me lähdetään maalle ja koirat jää sinne viikoksi, joten saavat lomailla rauhassa ja pääsevät varmaan juoksemaan enemmän vapaana metsässä kuin tekevät hihnalenkkejä. Katsotaan sitten, miten Lyytin jalka kestää.

Sunnuntaina omien koulutusryhmieni lisäksi ehdin treenata Tahvon kanssa lyhyesti erikoisesteitä:tarjoamisen kautta rengasta, okseria ja täyspitkää pituutta. Tahvo rentoutui huomattavasti renkaan hypyissä ja kaikki muukin onnistui hienosti. Lyhyet täsmätreenit +++

Eilen Tahvo pääsi pitkästä aikaa tiistain Jennan treeneihin Agility Akatemialle. Tässä summittainen ratapiirros treenistä:
Jennan treeni 17.11

Jenna neuvoi meitä ensiksi tekemään kisaradan omainen suoritus. Ei siis kokeiluja vaan sellaista perusvarmaa tekemistä. Ja niinhän me mentiin. Se oli sitten heti alkuun puhdas rata alusta loppuun.

Siinä välissä kokeiltiin eri ohjausvaihtoehtoja väliin 5-9. Ekalla kerralla itse tein esteen nro 6 vasemmalta puolelta ohjate ja esteelle 7 päällejuoksu. Sujuvaa menoa oli sekin, mutta nopein oli kun lähetin etäältä takaakiertoon 5:lle, kuljin itse kaikki esteen ulkokautta ja valssin 7-8 väliin. Kolmantena vaihtoehtona kokeiltiin takaaleikkausta sekä 7:lle että 8:lle-silminnähden hitain vaihtoehto. Ennen meidän omaa vuoroa näin tykki-sheltin joka teki samaa treeniä ja Tahvo oli vain 0.4 s hitaampi. Hyvä me! 🙂
Sitten Jenna vetäs ässän hihasta ja käski kokeilemaan leijeröintiä kepeille niin että itse kuljen puomin toiselta puolelta. Ajattelin,että tää on ihan pähkähullua. Tahvo ei ikimaailmassa irtoa kepeille. Kunhan sitä hetsasin, niin sinnehän se irtosi. Hitsi miten rohkea koira! Tykkään! Ja sittenhän me tehtiin toinen puhdas rata.

Yritin videoiden avulla kellottaa eroa ekan ja viimeisen radan välillä kepeiltä puomin alkuun. Ero leijeröidyssä alussa on lähes 0.5s. Tahvolle lisää tälläistä treeniä ❤
Kylläpä eilisten treenien jälkeen suupielet oli niin ylhäällä että ei uskoisi.

Katkesiko se napanuora?

Eilen sain luvan treenata molempien koirien kanssa illan kouluttajien treeneissä, jotka vuorostaan veti Iina Asunta. Kyseessä oli sama rata tiistain Jennan treeneistä ja kysyin Jennalta kummalle treeni sopisi paremmin. Kun vastaus oli “molemmille” ja sain mahdollisuuden treenata molempien kanssa, niin eihän siinä sitten auta. On jaksettava 🙂
Yritin hahmotella rataa, mutta tämä on vain suuntaa antava rata:

Jenna C:n rata 10.11 Iina Asunta 11.11-15

Jenna C:n rata 10.11
Iina Asunta 11.11-15

Näin jo Jennan tiistain treenien jälkeen facebookin kautta videoita treeneistä ja sain vähän ideaa, mitä voisin Tahvon kanssa kokeilla. Tarkoituksena nimenomaan se, etten olisi Tahvon tiellä vaan se saa mennä itsenäisesti ja rohkeasti. Yhdellä sanalla sanoen – onnistuin. En voisi tyytyväisempi treeniin olla Tahvon osalta. Se keräsi hyvät kierrokset sillä aikaa kun treenasin Lyytin kanssa, sillä oli kova into päästä tekemään ja lopulta se alkoi malttamaan ja kuuntelemaankin.

Alun tein samalla lailla kuin sunnuntain Pilotti-treeneissäkin. Tahvo sai itsenäisesti hakea kepit. Kunhan itse maltoin olla paikallani, niin en ohjannut liikkeelläni Tahvoa väärään väliin kepeille. Se lähti nopeasti sujumaan todella hyvin. Poispäinkäännöksistä kepeiltä putkeen on Tahvolle tullut todella vahvoja. Vaikka en oikein osaisi ajoittaakaan ohjaamistani, se hakee sen silti. 6-7 välin olisin normaalisti ohjannut saksalaisella mutta nyt halusin harjoitella pakkovalssia ja sehän onnistuikin heti ihan mallikkaasti. 7-10 välillä halusin jäädä esteiden keskiöön. Tahvo sai irrota minusta ja hakea esteet itsenäisesti. 11 esteelle tehtiin jotain, mitä ei juuri ikinä tehdä: poispäinkäännös ja Tahvo onnistui siinä joka ikinen kerta eikä kysellyt yhtään. 15-17 väli oli haastava,kun Tahvo haki mielellään väärään putkeen tai sitten se halusi vaan rallatella, mutta haltuunototkaan eivät auttaneet. Sitten tehtiin  16 takaakierron jälkeen tollainen japanilainen haltuunotto tai mikä lie 🙂 toimi kuitenkin todella hyvin. Koko radan videolla Tahvo kääntyy liiankin paljon kun yliohjaan mutta sekin saatiin harjoiteltua varsin mallikkaaksi. Sitten 18 esteelle taas poispäinkäännös ja vaikka ansaesteitä olisi ollut tyrkyllä tai Tahvo olisi voinut hypätä suoraan edestä,niin tämäkin onnistui joka ikinen kerta. Sitten vaan annettiin palaa loppuun asti. Toisella videopätkällä ohjaan kepit vähän eri tavalla toiselta puolelta.

Lyyti sitävastoin outoili koko rahan edestä. Oli kyllä innoissaan lähdössä treeneihin mutta kun oli Lyytin vuoro, niin en meinannut saada sen kuonoa ylös maasta. Haki kyllä  hyvin kepit, mutta hakeutui siitä aina puomille. Kun alusta päästiin eteenpäin niin Lyyti hyytyi täysin estekimaraan. Se kaartoi hyppyjä tosi leveästi, hyppäsi ja istahti sen jälkeen. Pakkovalssia ei saatu onnistumaan, ei niin millään. Se ei irronnut minusta mihinkään. Toisella kentällä oli treenit menossa ja hyvä ettei Lyyti juossut väliverhon läpi, kun otti häiriötä niin paljon. Se tipautti riman ja säikähti rimaa ihan hulluna. Outoa niin outoa.
Jatkettiin siitä sitten putkiosuudelle ja taas löytyi vauhtia ja se sujui hienosti ihan loppuun asti.
Lyytin kanssakin harjoiteltiin poispäinkäännöstä kepeiltä putkelle ja saatiin se onnistumaankin. Lyyti kyllä hakee kepit hyvin nykyään, kunhan malttaisi tehdä ne loppuun asti. Ja puomin se näytti tekevän täysin itsenäisesti, vaikka jäin kuinka taakse niin se kyllä haki kontaktin alastulon. Samoin A:lla se suorastaan hyppää alastulolle ja pysähtyy siihen.
Lyyti meni välissä “jäähylle” kun treenasin vuorostaan Tahvon kanssa ja kun taas oli Lyytin vuoro, niin se oli kyllä kierroksilla mutta hyytyi hyvin nopeasti. Täytynee viedä Lyyti Marin käsittelyyn,ettei olisi jostain keksinyt jumeja itselleen.
Muutenkin se on ollut normaalia ärhäkkäämpi vieraille koirille lenkkipoluilla ja Tahvon kanssa kun ovat leikkineet ja painineet niin se on vaan lopettanut leikkimisen yhtäkkiä ja pistänyt Tahvon ojennukseen. Silti se liikkuu ja hyppää ihan hyvin.

Pilottia ja treenipäiväkirjaa

Viime sunnuntaina treenattiin toisen Pilotin parissa. Päivä aloitettiin Mari Sydänmaanlakan hyppytekniikassa. Harjoiteltiin taivutuksia ja perussarjaa ja lopuksi nämä kaksi harjoitetta yhdistettiin radanomaiseksi treeniksi.
Itseäni riemastutti eniten se, että Tahvo kävi ihan kierroksilla. Vielä kun rimat vaihdettiin pumppereiksi ja siivekkeet otettiin pois/siirrettiin sinne tänne, niin Tahvo rentoutui huomattavasti. Edelleen, niinkuin aina, Tahvo on kankeampi oikealle puolle taivutuksissa, mutta tämä treeni otetaan ehdottomasti käyttöön näin radanomaisena treeninä, koska tuntui olevan tällä tavoin paljon mieluisampaa.

kuva: Niinu Agility Sport

kuva: Niinu Agility Sport

Toisena treeninä meillä oli Tiia Söderholmin fysiikkatreenit, teemana ohjaustekniikoita ilman koiria tai esteitä. Siinä juostiin viivan päällä ja ohjattiin kartioille. Erittäin mukavaa ja hyödyllistä treeniä. Sain ehkä jonkinlaisen ahaa elämyksen miten käyttää paremmin mun vasenta jalkaa, koska yleensä se aina oireilee treenien jälkeisenä päivänä. Nyt polvi ei kipeytynyt edes Teemun ratatreenin eikä salitreenin jälkeen. Vielä kun nämä kaikki pienet ja hyödylliset treenivinkit saisi aktiivisempaan käyttöön, tällä hetkellä olen jumpannut lähinnä töissä taukojumppana 🙂

Kuva: Niinu Agility Sport

Kuva: Niinu Agility Sport

Oman fysiikkatreenin jälkeen Tahvo pääsi Mari Mäkelän kehonhallinta treeniin. Luvassa oli edelleen sheippausta, jossa tarkoituksena oli saada Tahvo peruuttamaan pumppereiden yli. Ensimmäinen sujuikin ihan hyvin,mutta matka ei tahtonut millään jatkua siitä enää taaksepäin. Mutta sitävastoin Tahvo kyllä peruutti todella mielellään Marin syliin. Saatiin sitten kotiläksyksi peruuttaminen esim.rappusilla. Sen lisäksi ollaan tauon jälkeen kaivettu dobo pallo esille ja tehty perustreeniä pallon kanssa. Kotiläksyistä intoutuneena ehdin jo kuvatakin Tahvon peruutusharjoituksia. Mun palkkauksessa on vielä toivomisen varaa, mutta tuo taustalla makaava mies sekoitti mun keskittymiskyvyn 🙂 Keskittykää siis koiraan, ei mieheen 🙂

fotor_WP_20151109_20_53_31_Pro

Päivään kuului myös Teemun luento/keskustelua tavoitteista ja kauden suunnittelusta. Tämä aihe on pyörinyt mun päässä jo pidemmän aikaa. Meidän osalta pakka on edelleen vähän levällään. En tunnu löytävän hyvää tavoitetta, joka potkisi eteenpäin ja pistäisi tekemään töitä päämäärätietoisesti. Samalla kauden suunnittelu on kesken, kun en osaa sanoa mikä on järkevää ja mikä ei.

kuva: Niinu Agility Sport Pilotti/Teemu Linnan luento

kuva: Niinu Agility Sport Pilotti/Teemu Linnan luento

Olen tavallaan tähän asti pitänyt tätä blogia treenipäiväkirjanani johon aina palaan aika ajoin. Nyt ajattelin jäsentää ajatuksiani treeni treeniltä myös päiväkirjaan. Tällä hetkellä ajatukset on turhan paljon miinuksen puolella ja To Do- lista on loputon,vaikka todellisuudessa treenit on sujuneet hienosti ja niissä on varmasti enemmän juuri niitä plussa aiheita. Mun täytyy myös avata kisakalenteri ja suunnitella kisoja treenien oheen, sillä jatkossa aion pitää kisoja treeneinä. Kisat on kuitenkin järkevämpi sijoittaa viikoille, jolloin Tahvolla ei ole ratatreenejä. Haluan nähdä mihin tämä johtaa. Ratatreeneissä tulisi läpi kauden sisällyttää erikoisesteitä, etenkin pituus, rengas ja okseri niin että niistä tulisi peruskauraa. Itse tottuisin niihin kuten myös Tahvo. Ja ratatreeneissä aion nyt enemmän panostaa siihen,että Tahvolle tulee irtoamista ja leieröintiä. Asioita, joita tuskin koskaan tulen käyttämään kisoissa, mutta joista Tahvolle saadaan rohkeutta ja itsevarmuutta.

130915562391129227

Päivän viimeisenä treeninä meillä oli Teemun ratatreeni: tekniikkapainotteista treeniä mutta kuitenkin etenevää ja minähän tykkään kun saa juosta. Teemun kanssa pohdittiin, vaikuttaako Tahvon hyppyihin mun sijoittuminen. Hakeeko Tahvo enemmän hyppyjä jos teen persjätön? Pelkääkö Tahvo jotenkin,että se hyppää mun päälle tai olen sen tiellä persjätöissä? Hyvin harvoin itse harrastan takaaleikkauksia, mutta nyt niitä harjoiteltiin. Hyvin Tahvo eteni, vaikka jäinkin taakse. Pitäisi oikeasti kellottaa tälläiset tilanteet. Päällejuoksut/saksalaiset on meidän bravuuri- Tahvo tuskin koskaan hakee niissä hyppyjä ja ne vaan sujuu niin tosi hyvin, niistä saatiin paljon kehuja. Ja se miten Tahvo hakee kepit! Hitsi, että siitä olen onnellinen, jos jostain voi onnellinen olla! Itsellä meinaa aina usko loppua ja sitten Tahvo vaan tekee sen. Niin siistiä!
Tahvo hakee hyppyjä edelleen enemmän mitä se on tehnyt viimeaikoina treeneissä. Täytyy tarkkailla tilannetta. Silti jäi hyvä ja positiivinen mieli Teemun treenien jälkeen.

Pelottavat haamukisat

Ainahan voi olla esimerkkinä, vaikka sitten huonona esimerkkinä.
Olen monesti ennenkin sanonut,etten tee tätä hommaa järjellä vaan tunteella. Ja tunteet oli viikonloppuna pinnassa.
Osallistuttiin Tahvon kanssa sekä lauantaina että sunnuntaina Racinell-areenalla pidettäviin Haamukisoihin. Tampereella kisoissa jo todettiin,että Tahvo jännittää kisoissa hyppäämistä huomattavasti enemmän kuin treeneissä. Nyt haluttiin nähdä, miten jännittämisen käy kun kisataankin poikkeuksellisesti kahtena päivänä peräkkäin. Lisäksi oli tarkoitus katsoa, mitä jatkossa treenataan. Treenilista muuttui ja kasvoi huomattavasti.
Tiedän,että Tahvo on kunnossa. Nyt en voi muuta kuin pysähtyä ja katsoa itseäni peiliin ja tehdä itselleni to do -listaa. Lauantaina kisojen jälkeen soitin puolisolleni. Hän kysyi miten kisat meni. Itse olin vain hiljaa. Puhelimesta kuului: Saana? ja minä aloin itkeä. En sitä, että kisat meni huonosti, että minulla olisi ollut odotukset liian korkealla vaan siksi että soimasin itseäni sillä vaadinko rakkaalta koiraltani liikaa. Illan aikana kirjoittelin ja puhuin puhelimessa monen itselleni tärkeän treenikaverin kanssa. Mietittiin yhdessä mitä teen treeneissä eri tavalla kuin kisoissa. Millainen itse olen kisoissa? Lähetin kavereilleni kisavideoita, joita itse en edes halunnut nähdä.
Keskusteluissa tuli esille monta hyvää pointtia: Mun äänensävy on erilainen, käskytän kisoissa Tahvoa enemmän, Tahvo on yksin kisoissa, Tahvo odottaa häkissä kisahallissa koko pitkän päivän, mä jännitän- Tahvo on herkkä; se kyllä aistii todella herkästi mun fiilikset.Kisatauko ei ehkä ole tehnyt meille sittenkään hyvää. Meillä on kisat menneet aina paremmin kun alla on jo kisoja, tavallaan kisoista pitäisi tehdä treenitilanteita.
Lauantaina jätin kisakirjan ja Tahvon häkin Racinellille joten mun oli jokatapauksessa ajeltava paikalle. Vielä sunnuntai aamuna en tiennyt, starttaanko ensimmäistäkään starttia vai en. Juteltiin treenikavereiden kanssa ennen kisaa ja sovittiin että he sanovat kyllä jos Tahvon meno näyttää tolkuttoman huonolta. Päätin ottaa kisat täysin treenin kannalta. Aamulla olin jo ottanut Lyytin mukaan. Sehän on ollut nyt melkein koko kauden aina mukana vaikka ei pääsisi treenaamaankaan. Tahvo odotti autossa Lyytin kanssa. Joka kerta kun hain Tahvon autosta ennen omaa starttivuoroamme, Tahvo haukkui ja murisi siitä ilosta että hän pääsee tekemään ja Lyyti joutuu odottamaan. Kierrokset oli huomattavasti korkeammalla kuin lauantaina.
Lauantaina kolmas rata olisi pitänyt keskeyttää. Hätäännyin jo itsekin. Sunnuntaina Tahvo haki hyppyjä edelleen mutta oli silti rennompi kuin lauantaina. Kahdella ekalla radalla Tahvo karkasi: pussiin ja putkeen-en voinut kuin olla tyytyväinen! Hyvä Tuhma-Tahvo! Kolmannella radalla alkaa jo väsyttää mutta silti siitä tuli nollarata, reilusti yliaikainen kylläkin. Sen jälkeen namitettiin Tahvoa Hannan ja Tiian avustuksella. Koiruus oli yhtä suurta heiluvaa häntää 🙂
Tahvo otti itseensä pituudesta ja pelkäsi sitä nytkin jokaikinen kerta. Siihen täytyy treenata takaisin rentoutta. Treeneissä olisi kaiketi syytä pitää jatkossa 60 rimat, varsinkin jos tietää että kisat lähestyy. Erikoisesteitä ei saa unohtaa treeneissäkään. Mun on kaiketi parempi sisällyttää säännöllisesti kisoja Tahvon treenikalenteriin, vaikka kontaktit jne ei olekaan kunnossa. Tahvolle sama fiilis kisoihin kuin treeneihin-hän ON maailman taitavin Tahvo-eläin.
Ja sitten ne kisavideot, en ole edelleenkään katsonut niistä kaikkia. Ekalta radalta olen silti äärimmäisen tyytyväinen miten hienosti Tahvo haki kepit. Myös toka rata ja siinä keppien haku oli mainio, vaikka siitä ei videota olekaan.
Ja kiitos edelleen kaikille mun treenikamuille ja koutseille! Ilman teitä me ei oltais me!