Kesätreenejä

Vakiotreenien ollessa kesätauolla, ollaan käyty hissukseen omatoimitreenaamassa ja muutaman kerran vierailemassa uusissa treeniympyröissä. Mä olen ensinnäkin niin laiska etten yksin jaksa mitään ratatreenejä rakennella, joten meidän omatoimitreenit on muutaman esteen harjoitteita. Kesätreenien kotiläksy nro 1 piti olla käännöksen puomilla, mutta sadekelillä en treenaa, liian kuumalla ei jaksa montaa toistoa, joten meidän treenit on jääneet muutamaan kertaan. Silti näilläkin toistoilla on asia edennyt. Keinu on saatu täyskorkeaksi ja nyt on vaan haettu kokemusta eri paikoista ja erilaisista keinuista.
Iloksemme ollaan päästy joitain kertoja treenaamaan Ticon kasviksen, Anskun ja Ticon siskon Zookan kanssa. Anskun kanssa on helppo treenata- ensinnäkin saa hyviä vinkkejä ländereiden maailmaan, mutta me ollaan muutenkin tosi samanlaisia: Muutaman esteen näpertäjiä, joten meidän treenisuunnitelmat sopii tosi hyvin yhteen. Ollaan ajeltu yhteisiin treeneihin Ojakkalaan, koirakoulu Sudenpennun hallille. Ticolle on tosiaan tehnyt hyvää päästä uusiin paikkoihin treenaamaan ja toivottavasti näillekin tulee jatkoa.

IMG_20170704_203041_1_resized_20170728_034118964

Ticon äiti Cinco, täti Fyra ja sisko Zooka ja Tiksi ite 🙂

Joku aika sitten piti jo mennä Ticon kanssa Marjo Korander-Taavitsaisen treeneihin, mutta työkuviot esti suunnitelmat. Viime sunnuntaina sitten päästiin Marjon vauhtitreeneihin Lägi-Areenalle. Tutustuin Marjoon aikoinaan Fitdog leireillä, mutta en ole koskaan käynyt treeneissä, joten oli tosi kiva päästä kokemaan Marjon koutsaamat treenit. Rata oli “Salme Mujusmainen”, etenevä, jossa kaivattiin koiran irtoamista mutta myös kuulolla olemista.

FB_IMG_1500710092325

Marjo Korander-Taavitsaisen/Hypnotic Dog  vauhtirata 23.7-17

Kyllä tuossa juostessa mukavan hien sai pintaan. Treeni lähti hyvin kulkemaan heti alkuun ja Tico tosiaan irtosi hienosti ja tuli myös ohjauksiin mukaan ettei lähtenyt yksin kaahottelemaan. Kepit kaipaa vielä hiukan treeniä (ei ihme!), mutta Tico haki ne kyllä ihan hyvin kunhan käskytti tarpeeksi ajoissa ja antoi sille tilaa suorittaa. Mä vaan sorrun itse joko yliohjaamiseen tai sitten oletukseen että kyllä se osaa,enkä lopulta ohjaa ollenkaan. Joko tai – virheet tulee minun takiani.
Marjo oli kuvannut meidän viimeisen vedon. Stiplu tuli kun oletin,että Tico hakee putken keppien jälkeen ihan tuosta noin vaan..Ja mä olen pulassa jalkojeni, housujeni ja palkan kanssa 😀

Tiistaina sitten päästiin Tiia Söderholmin treeneihin Ojankoon.Luvassa oli 1-luokan ratatreeniä.

IMG_20170728_212038_resized_20170728_092048169

Tiia Söderholmin treenit Ojangossa 25.7-17

Alkuun tehtiin rataa pätkissä, katsottiin vähän miten Tico suhtautuu uuteen paikkaan ja erilaisiin kontakteihin kuin mitä on tottunut suorittamaan. Eipä siinä ollut ihmettelemistä.Mä jännitin taatusti enemmän kuin Tico ja kun Tico huomasi että mä himmailen ja kytistelen niin se oli epävarmempi. Kunhan annettiin palaa vaan,niin kontaktiosumat oli täydelliset.  Kepeiltä tuli kiire putkelle, joten niissä meinasi helposti viimeinen väli jäädä suorittamatta; Edelleen harjoituksen puutetta.

Välissä pidettiin taukoa ja toinen pätkä treenistä tehtiin “kisaradanomaisesti”. Tiia oli kuvannut tämän vedon:

 

 


Molemmista treeneistä jäi kyllä äärimmäisen hyvä fiilis ja saatiin hyvää palautetta . Ticon kanssa yhdessä tekeminen on vaan niin hirmuisen mukavaa. Ja oli tosi hienoa tavata koutseja, jotka ovat tunteneet minut Tahvon kanssa treenatessa ja kisatessa. Totesivat molemmat, että onpa Tico hiukan erilainen kuin Tahvo 😀 Juu, niin on, mutta ihania ovat molemmat 😀

Innostuttiinpa sitten Hannan kanssa rakentamaan oikein treenirata omatoimitreenissä. Rata oli jonkun aikaa sitten Jennalta saatu kotitehtävä, jota en vaan ole saanut aikaiseksi tehdä. Suoraviivainen rata, mutta ei todella ollut helppo. Tico tais olla ihmeissään, että mitä ihmettä me rataa harjoitellaan omalla kentällä, kun siellä nimen omaan tehdään aina sitä pientä piiperrystä. Mutta saatiin me sitten ihan puhdas suorituskin. Hyviä esimerkkejä nämä kaikki siitä, että välillä tekee todella hyvää tehdä suoraviivaisempaa rataa. Saa vauhtia ja samalla tulee harjoiteltua sekä irtoamista että kuulolla olemista.

lataus

Jenna Caloanderin kotiläksy

Ticon “kevätkausi”

En näemmä ole kolmeen kuukauteen kirjoitellut mitään Ticon treeneistä…
Joskus taannoin tein itselleni muutaman kuukauden “lukujärjestyksen”, johon merkkasin tiedossa olevat agilitytreenit, tokotreenit, Hepekon hakutreenit ja niihin liittyvät tottikset. Karu totuus paljastui silmien alla hyvin nopeasti: aivan liian paljon actionia yhdelle ihmiselle ja yhdelle koiralle. Joskus kai pitäisi levätäkin tai hoitaa parisuhdetta?!?
Pitkin hampain vetäydyin Hepekon hakutreeneistä. Ajattelin, että keskitytään nyt sitten tokoon ja agilityyn..Jos vaikka tokosta innostuneena saisin suoritettua bh-kokeen…Tokotreenien kanssa kävikin sitten niin, että meidän treeniryhmä peruuntui ja sen tilalle tarjotut treenipäivät ei sopineet meille agilitytreenien takia..Ja tadaa – yhtäkkiä treenikalenteri olikin melkein t y h j ä..
Alkuun ajatus “tekemättömyydestä” tuntui tosi oudolta. Oli omituista ajatella ettei lähes joka päivä tarvitsekaan sykkiä jonnekin kauhealla aikataulutuksella. Vaikka se harrastaminen antaakin aina lajissa kuin lajissa ihan hirveästi, niin kyllä sitä näemmä iisimminkin voi ottaa. Ongelma oli vain se, että kun kaikki tekeminen tuntui niin mukavalta, niin mitään ei olisi raaskinut jättää pois.
Keväällä jättäydyin kesän ajaksi myös Jänesniemen Elinan treeneistä. Ei vaan kertakaikkiaan jaksanut enää ajella Turkuun, vaikka treenithän on aina olleet ihan supereita. Saatiin sitten onneksi paikka Oreniuksen Juhan mölliryhmään kevätkaudeksi. Pakko tunnustaa mutta ekalla kerralla kun ajelin Agility Akatemialle, niin nauroin ääneen: Ei voi olla totta! Ajan treeneihin alle 20 minuuttia 😀 Voiko näinkin helpolla päästä.
Jennan yksäreitä on ollut harvakseltaan ja treenit on koostuneet yksittäisistä jutuista, esim. juoksareista, keinusta ja kepeistä ja sitten niiden lisänä on tehty radanpätkää. Toi systeemi on toiminut meillä hyvin, koska olen saanut niistä hyvin eväitä kotiläksyihin. Tiedän jo aika hyvin, mitä kesän omatoimitreenit tulee sisältämään 😉


 

Juhan treenit etenikin sitten vauhdilla: Pari ekaa kertaa meillä oli viikkoradan pohjalta suunniteltu helpompi möllirata, mutta sen jälkeen onkin tehty aika pitkälti viikkorataa – pätkissä tottakai. Pujottelu on mennyt roimasti eteenpäin lyhyessä ajassa ja kepit pystyy tekemään jo radan osana. Tottakai niihin täytyy saada lisää itsenäisyyttä, mutta kaikki ajallaan. Erikoisesteet (paitsi pussi) on käyty kaikki läpi eikä niiden kanssa ole ongelmaa radallakaan. Puomia pystyy tekemään radalla kunhan siitä edetään suht suoraan.
Keinu on ollut pitkään to do -listalla. Alkuun ajattelin, ettei siitä projektista tule ikinä valmista, kun Tico jotenkin inhosi keinun liikettä ja pamausta. Musta tuntui, että vaikka kuinka sitä yritti auttaa, niin se oli jo oppinut sen, että keinulta hypätään pois. Nyt me ollaan tehty pitkään ja hartaasti pohjia keinulle ja juhannuksena aavistin,et nyt on tapahtunut jotain liikkeen siedossa – Tico nimittäin hyppäsi rannassa olevan sup laudan päälle (epävakaa, ällö lilluva lankku)..Ja niinhän siinä kävi että tällä viikolla Tico karkasi täyskorkealle keinulle ja suoritti sen monta kertaa peräkkäin.


Juhankin treeneistä on ammennettu paljon kotiläksyjen aiheita. On oikeasti hyvä, että tulee kesätauko treeneistä, on paremmin aikaa tehdä myös omatoimitreeniä.

A-este on tullut puomin harjoittelun myötä täysin ilmaiseksi. Alkuun Tico teki A:n kyllä yksittäisenä esteenä, mutta kun yhdistettiin rataan niin se aina hyppäsi pois ensimmäisellä yrittämällä. Tällä viikolla Tico teki A:n suoraan radan osana ensimmäistä kertaa.

Tässä vielä joitain ratapätkiä kuluneelta treenikaudelta.