Ticon “kevätkausi”

En näemmä ole kolmeen kuukauteen kirjoitellut mitään Ticon treeneistä…
Joskus taannoin tein itselleni muutaman kuukauden “lukujärjestyksen”, johon merkkasin tiedossa olevat agilitytreenit, tokotreenit, Hepekon hakutreenit ja niihin liittyvät tottikset. Karu totuus paljastui silmien alla hyvin nopeasti: aivan liian paljon actionia yhdelle ihmiselle ja yhdelle koiralle. Joskus kai pitäisi levätäkin tai hoitaa parisuhdetta?!?
Pitkin hampain vetäydyin Hepekon hakutreeneistä. Ajattelin, että keskitytään nyt sitten tokoon ja agilityyn..Jos vaikka tokosta innostuneena saisin suoritettua bh-kokeen…Tokotreenien kanssa kävikin sitten niin, että meidän treeniryhmä peruuntui ja sen tilalle tarjotut treenipäivät ei sopineet meille agilitytreenien takia..Ja tadaa – yhtäkkiä treenikalenteri olikin melkein t y h j ä..
Alkuun ajatus “tekemättömyydestä” tuntui tosi oudolta. Oli omituista ajatella ettei lähes joka päivä tarvitsekaan sykkiä jonnekin kauhealla aikataulutuksella. Vaikka se harrastaminen antaakin aina lajissa kuin lajissa ihan hirveästi, niin kyllä sitä näemmä iisimminkin voi ottaa. Ongelma oli vain se, että kun kaikki tekeminen tuntui niin mukavalta, niin mitään ei olisi raaskinut jättää pois.
Keväällä jättäydyin kesän ajaksi myös Jänesniemen Elinan treeneistä. Ei vaan kertakaikkiaan jaksanut enää ajella Turkuun, vaikka treenithän on aina olleet ihan supereita. Saatiin sitten onneksi paikka Oreniuksen Juhan mölliryhmään kevätkaudeksi. Pakko tunnustaa mutta ekalla kerralla kun ajelin Agility Akatemialle, niin nauroin ääneen: Ei voi olla totta! Ajan treeneihin alle 20 minuuttia 😀 Voiko näinkin helpolla päästä.
Jennan yksäreitä on ollut harvakseltaan ja treenit on koostuneet yksittäisistä jutuista, esim. juoksareista, keinusta ja kepeistä ja sitten niiden lisänä on tehty radanpätkää. Toi systeemi on toiminut meillä hyvin, koska olen saanut niistä hyvin eväitä kotiläksyihin. Tiedän jo aika hyvin, mitä kesän omatoimitreenit tulee sisältämään 😉


 

Juhan treenit etenikin sitten vauhdilla: Pari ekaa kertaa meillä oli viikkoradan pohjalta suunniteltu helpompi möllirata, mutta sen jälkeen onkin tehty aika pitkälti viikkorataa – pätkissä tottakai. Pujottelu on mennyt roimasti eteenpäin lyhyessä ajassa ja kepit pystyy tekemään jo radan osana. Tottakai niihin täytyy saada lisää itsenäisyyttä, mutta kaikki ajallaan. Erikoisesteet (paitsi pussi) on käyty kaikki läpi eikä niiden kanssa ole ongelmaa radallakaan. Puomia pystyy tekemään radalla kunhan siitä edetään suht suoraan.
Keinu on ollut pitkään to do -listalla. Alkuun ajattelin, ettei siitä projektista tule ikinä valmista, kun Tico jotenkin inhosi keinun liikettä ja pamausta. Musta tuntui, että vaikka kuinka sitä yritti auttaa, niin se oli jo oppinut sen, että keinulta hypätään pois. Nyt me ollaan tehty pitkään ja hartaasti pohjia keinulle ja juhannuksena aavistin,et nyt on tapahtunut jotain liikkeen siedossa – Tico nimittäin hyppäsi rannassa olevan sup laudan päälle (epävakaa, ällö lilluva lankku)..Ja niinhän siinä kävi että tällä viikolla Tico karkasi täyskorkealle keinulle ja suoritti sen monta kertaa peräkkäin.


Juhankin treeneistä on ammennettu paljon kotiläksyjen aiheita. On oikeasti hyvä, että tulee kesätauko treeneistä, on paremmin aikaa tehdä myös omatoimitreeniä.

A-este on tullut puomin harjoittelun myötä täysin ilmaiseksi. Alkuun Tico teki A:n kyllä yksittäisenä esteenä, mutta kun yhdistettiin rataan niin se aina hyppäsi pois ensimmäisellä yrittämällä. Tällä viikolla Tico teki A:n suoraan radan osana ensimmäistä kertaa.

Tässä vielä joitain ratapätkiä kuluneelta treenikaudelta.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s