Tico ja Olympia tuli

Päivä 5
Aamulla startattiin auto ja tehtiin uusintakierros Pallakselle. Oli ylivoimaisesti kaunein päivä lomaviikon aikana, aurinko paistoi ja oli lähes 20C lämmintä. Kierrettin noin 9 km:n pituinen reitti Laukukeron ja Taivaskeron kautta. Tämä oli vaikein reitti kulkea koko loman aikana, koska matkalla oli jonkin verran rakkaa. Onneksi jälleen kerran Tico sai kulkea vapaana,joten sai itse asetella askeleensa paremmin.
IMG_9512IMG_9517IMG_9518

Matkailu avartaa ja aina oppii jotain uutta.Niin myös tällä kerralla. Kun pääsimme kipuamaan Taivaskeron laelle, selvisi että samalla paikalla on aikoinaan sytytetty Olympiatuli. Kuinka sopivaa ja ajankohtaista 🙂 Taivaskero on myöskin Pallastunturin korkein laki, 809 metriä korkea.

IMG_9525
IMG-20160806-WA0002
Ensimmäisen kerran onnistuin myös nappaamaan kuvan Ticosta ja poroista. Nyt ne olivatkin Hotelli Pallaksen parkkipaikalla niin lähellä, että Tico peruutti autojen väliin piiloon ja kiipesi syliini. Siinä hetken ihmeteltyä, uskaltautui kuitenkin vähän lähemmäs.

IMG_9548

Kilpisjärveltä saadut mäkäräisten puremat on saatu jo vuorokaudessa paranemaan huomattavasti, eikä ne punoita ollenkaan niin pahasti. Tältä reissulta saatiin kotiintuomisiksi pieni nirhauma anturaan, mutta se ei näytä tahtia haittaavaan.

Päivä 6
Kotiinpaluun aika.
Päivällä ajelimme Kittilässä ja ihan vahingossa huomattiin meneillään oleva koiranäyttely. No, olihan sinne pysähdyttävä ihmettelemään. Sen verran rennolta näytti meininki,että jos ensi vuonna järjestetään samat näyttelyt ja loma osuu kohdilleen, niin voisin vakavissani harkita osallistuvani Kittilän näyttelyyn.
Iltapäivällä ajoimme Kolariin ja täältä suuntamme autojunalla makuuhytissä Helsinkiin. Edessä on 14 tuntia junailua. Tico ei suostunut itse junaan hyppäämään, mutta muuten se on kuin kotonaan.

WP_20160806_18_53_25_Pro
Kaikenkaikkiaan ihan äärimmäisen onnistunut loma. Koiran kanssa matkustelevat on otettu todella hyvin vastaan (sekä koira että ihmiset) ja kaikki on sujunut helpommin kuin uskalsin toivoa. Meidät kyllä varmasti nähdään reissaamassa toistekin!

Tico valloitti Saanan

Päivä 3
Aamulla pakattiin auto ja startattiin kohti Kilpisjärveä. Ajomatkaa Leviltä tuli n.250km ja matkaan meni itseasiassa neljä tuntia kun pysähdyimme pariin otteeseen tauolle ja kävelemään.
Majoituimme hotelli Kilpikseen. Meidän lemmikkihuone sijaitsi pohjakerroksessa, josta pääsi heti takaoven kautta pihalle niittymäiselle takapihalle, josta meni polku rantasaunalle ja illalla siellä käyskenteli poroja. Kertakaikkisen helppoa majoittua koiran kanssa ja Tico oli äärimmäisen kiitollinen kun sai sekä tullessa että lähtiessä respasta eväspussin 🙂

WP_20160803_21_05_57_Pro

Tico ei ihan alkuun tajunnut,mikä ihme on poro. Sitten se sanoi WUF!

Päätimme lähteä hetimiten Saana-tunturin valloitus retkelle. Matkaa retkelle tuli 8km, aikaa siihen piti varata vähintään 4 tuntia. Tico oli jo parin päivän aikana tottunut vapaana kulkiessaan ohittamaan ihmiset ja vahingossa tuli pari koiraakin vastaan, mutta sain pidettyä Ticon vapaana lähes koko retken ajan. Pelkäsin vähän, miten Tico jaksaa, mutta sehän meni niin reippaasti ettei todella ollut aihetta huoleen. Laella sitten syötiin eväät ja herkut palkinnoksi uurastuksesta.
IMG_0066

IMG_0071

Matkalla huipulle oli 743 porrasta. Tico ei niitä kiipeillyt vaan tuli portaiden vieressä olevaa polkua pitkin.

IMG_0073

Välillä huilattiin

IMG_0082

Ja juotiin tunturipuroista ja -lammista

IMG_0097

Huipulla!

IMG_0103

IMG_0107

Ja sitten syötiin eväät

Päivä 4

Meillä oli kävelyn puolesta huomattavasti iisimpi päivä. Aamupäivällä hypättiin veneeseen, joka vei meidät Kilpisjärven toiselle puolelle.

IMG-20160804-WA0008Siellä oli yhteensä 6 km:n erittäin helppokulkuinen reitti kohti kolmen valtakunnan rajapyykkiä. Tico pääsi noin kymmenessä sekunnissa kiertämään sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa.

IMG_9475

Ruotsissa

IMG_9476

Norjassa

IMG_9490

Saana (tunturi), Antti ja Tico

Tämä oli ensimmäinen patikkaretki, joka tehtiin tuulensuojassa ja hyttysten ja mäkäräisten määrä oli sen mukainen. Vaikka Ticolla oli takki päällä koko ajan, ei sen nivusten alue suojaudu millään ja nyt ne on ihan täynnä mäkäräisten puremia. Tosin Tico ei näytä eikä vaikuta kärsivän siitä millään lailla, mutta iho on ikävän näköinen. Kotihoidoksi papaya rasvaa ja kevyttä kortisonia. Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi.

Kilpisjärven valloituksen jälkeen lähdimme ajelemaan Norjan puolelle siinä toivossa, että näkisimme upeita vesiputouksia ennen Skibotnia. Valitettavasti vesiputoukset oli lähes kuivia, mutta nyt Tico on avannut ihan oikeasti ja virallisesti maapisteet 🙂

IMG_9506

Norjassa

Tico Lapissa/Särkitunturi ja Pallas

Ennen Lapin reissua isäni kysyi, että onko reilua tehdä noin nuoresta koirasta vielä Lapin hullua. Tahvo voi kertoa, mistä puhutaan 🙂 Mutta voin taata että tällä reissulla Tico pääsee taas seikkailemaan niin paljon uusien juttujen parissa, että vanhempana kaikki on jo tuttua ja entistä helpompaa.
Ensimmäinen yö matkalla vietettiin Kempeleellä. Ensimmäinen kerta, kun Tico on hotellissa. Tosin siinä vaiheessa me kaikki kolme taidettiin olla niin väsyksissä,että oli ihan sama missä oltiin,kunhan saatiin painaa pää tyynyyn. Mutta hyvin Tico rauhottui nukkumaan. Aamulla vähän haukahteli kun käytävältä kuului ääniä, mutta se oli pientä.

Päivä 1
Aamulla jatkettiin matkaa Rovaniemen kautta kohti Leviä. Rollossa käytiin kävelemässä Kemi-joen varrella ja kaupungilla. Ei kestänyt kauaakaan kun peräämme juoksi nainen ja tytär. Olivat nähneet meidät autosta ja lähteneet perään. Heillä oli Länderi ja halusivat heti tietää ketä olemme. Siinä juteltiin jonkun aikaa ja nainen kehui kovasti Ticoa kuinka reipas ja avoin se on.

Syömässä käytiin ravintola Lapin Hullussa. He toivottivat Ticon tervetulleeksi jopa ravintolan sisätiloihin, mutta koska oli niin kaunis, aurinkoinen ilma, me parkkeerattiin Ticon omien eväiden kanssa terassille.
WP_20160801_12_51_12_Pro
Perille Leville päästiin vasta iltapäivällä, mutta mihis meillä lomalaisilla on kiire. Majailemme täällä Villa Akatemiassa, eli Oreniuksen Annan ja Juhan mökillä. Annan luvalla tutut, kiltit ja mukavat koirat ovat tervetulleita-onneksi Tico on super mukava 🙂
Iltapäivällä tutustuttiin omiin maastoihin ja käveltiin Levin keskustaan pururatojen kautta. Tico oli innoissan.
WP_20160801_18_00_57_Pro

Päivä 2
Aamupäivällä starttasimme kohti Särkitunturia. Ajomatkaa oli vain noin 45 kilometriä Levin Sirkasta.Patikkaretken pituus oli n.6km ja tunturille asti meni todella hyvin pidetty hiekkapolku. Päivä oli tosi pilvinen, mutta onneksi ei satanut. Selkeänä päivänä Särkitunturin huipulta pitäisi avautua kansallismaisemaksi valittu näkymä Pallas tunturin suuntaan, mutta nyt siitä näkymästä saattoi vaan haaveilla.
Tico sai kulkea vapaana, muutama ihminen  tuli vastaan kun kävelimme ylöspäin kohti tunturia, mutta yleisesti ottaen oli todella rauhallista.
IMG_9986 (2)IMG_9991IMG_9996Tunturin laella oli nuotiopaikka, jossa saatoimme paistaa makkarat evääksi. Ticollekin oli varattu mukamas oikein herkku härkä-palat, mutta se ei edes nuuhkaissut niiden päälle. Saipa Tico sitten elämänsä ensimmäisen makkaran puolikkaan retkeilyn kunniaksi.
Vaikka ylös kiivetessä tuli lämmin ja teki mieli hypätä tunturilampeen uimaan, niin laella kävi sen verran tuuli että sitten tuli taas vilu. Onneksi Ticolle oli takki repussa, niin sekin malttoi paremmin odotella meidän evästäessä. Nuotiopaikalle tuli muitakin retkeilijöitä, mutta he olivat vaan tyytyväisiä kun Tico käpsötteli siellä vapaana. Ja taisi Tico saada heiltäkin vähän herkkuja 🙂
Alaspäin mennessä ilma alkoi jo vähän selkeentyä ja saattoi hiukan jo ihastella maisemia. Tosin samaan aikaan jymähteli kauempana ukkonen, joten ei tehnyt mieli jäädä kauhean pitkäksi aikaa ihmettelemään.
IMG_0004IMG_0008IMG_0014IMG_0026
Poispäin lähtiessämme keksimme ajaa Särkijärven ympäri. Siitähän se ajatus sitten lähti. Sitten olikin jo Pallas-tunturi lähellä. Jostain syystä tykkään kovasti siitä paikasta. Se on niin aito.
Muoniossa pysähdyimme Tunturiporoon kahville ja ostimme koirille taas tutut tuliaiset- kuivattua poron luita. En tiedä kelpaako Ticolle, mutta on ainakin Tahvon ja Lyytin suosikkia.
Pallaksella kiersimme vatikurun luontopolun 3km.IMG_0033IMG_0041

IMG_0048

Kuvan taka-alalla on poroja. On. Ihan varmasti. 🙂

IMG_0046IMG_0057