Tico Lapissa/Särkitunturi ja Pallas

Ennen Lapin reissua isäni kysyi, että onko reilua tehdä noin nuoresta koirasta vielä Lapin hullua. Tahvo voi kertoa, mistä puhutaan 🙂 Mutta voin taata että tällä reissulla Tico pääsee taas seikkailemaan niin paljon uusien juttujen parissa, että vanhempana kaikki on jo tuttua ja entistä helpompaa.
Ensimmäinen yö matkalla vietettiin Kempeleellä. Ensimmäinen kerta, kun Tico on hotellissa. Tosin siinä vaiheessa me kaikki kolme taidettiin olla niin väsyksissä,että oli ihan sama missä oltiin,kunhan saatiin painaa pää tyynyyn. Mutta hyvin Tico rauhottui nukkumaan. Aamulla vähän haukahteli kun käytävältä kuului ääniä, mutta se oli pientä.

Päivä 1
Aamulla jatkettiin matkaa Rovaniemen kautta kohti Leviä. Rollossa käytiin kävelemässä Kemi-joen varrella ja kaupungilla. Ei kestänyt kauaakaan kun peräämme juoksi nainen ja tytär. Olivat nähneet meidät autosta ja lähteneet perään. Heillä oli Länderi ja halusivat heti tietää ketä olemme. Siinä juteltiin jonkun aikaa ja nainen kehui kovasti Ticoa kuinka reipas ja avoin se on.

Syömässä käytiin ravintola Lapin Hullussa. He toivottivat Ticon tervetulleeksi jopa ravintolan sisätiloihin, mutta koska oli niin kaunis, aurinkoinen ilma, me parkkeerattiin Ticon omien eväiden kanssa terassille.
WP_20160801_12_51_12_Pro
Perille Leville päästiin vasta iltapäivällä, mutta mihis meillä lomalaisilla on kiire. Majailemme täällä Villa Akatemiassa, eli Oreniuksen Annan ja Juhan mökillä. Annan luvalla tutut, kiltit ja mukavat koirat ovat tervetulleita-onneksi Tico on super mukava 🙂
Iltapäivällä tutustuttiin omiin maastoihin ja käveltiin Levin keskustaan pururatojen kautta. Tico oli innoissan.
WP_20160801_18_00_57_Pro

Päivä 2
Aamupäivällä starttasimme kohti Särkitunturia. Ajomatkaa oli vain noin 45 kilometriä Levin Sirkasta.Patikkaretken pituus oli n.6km ja tunturille asti meni todella hyvin pidetty hiekkapolku. Päivä oli tosi pilvinen, mutta onneksi ei satanut. Selkeänä päivänä Särkitunturin huipulta pitäisi avautua kansallismaisemaksi valittu näkymä Pallas tunturin suuntaan, mutta nyt siitä näkymästä saattoi vaan haaveilla.
Tico sai kulkea vapaana, muutama ihminen  tuli vastaan kun kävelimme ylöspäin kohti tunturia, mutta yleisesti ottaen oli todella rauhallista.
IMG_9986 (2)IMG_9991IMG_9996Tunturin laella oli nuotiopaikka, jossa saatoimme paistaa makkarat evääksi. Ticollekin oli varattu mukamas oikein herkku härkä-palat, mutta se ei edes nuuhkaissut niiden päälle. Saipa Tico sitten elämänsä ensimmäisen makkaran puolikkaan retkeilyn kunniaksi.
Vaikka ylös kiivetessä tuli lämmin ja teki mieli hypätä tunturilampeen uimaan, niin laella kävi sen verran tuuli että sitten tuli taas vilu. Onneksi Ticolle oli takki repussa, niin sekin malttoi paremmin odotella meidän evästäessä. Nuotiopaikalle tuli muitakin retkeilijöitä, mutta he olivat vaan tyytyväisiä kun Tico käpsötteli siellä vapaana. Ja taisi Tico saada heiltäkin vähän herkkuja 🙂
Alaspäin mennessä ilma alkoi jo vähän selkeentyä ja saattoi hiukan jo ihastella maisemia. Tosin samaan aikaan jymähteli kauempana ukkonen, joten ei tehnyt mieli jäädä kauhean pitkäksi aikaa ihmettelemään.
IMG_0004IMG_0008IMG_0014IMG_0026
Poispäin lähtiessämme keksimme ajaa Särkijärven ympäri. Siitähän se ajatus sitten lähti. Sitten olikin jo Pallas-tunturi lähellä. Jostain syystä tykkään kovasti siitä paikasta. Se on niin aito.
Muoniossa pysähdyimme Tunturiporoon kahville ja ostimme koirille taas tutut tuliaiset- kuivattua poron luita. En tiedä kelpaako Ticolle, mutta on ainakin Tahvon ja Lyytin suosikkia.
Pallaksella kiersimme vatikurun luontopolun 3km.IMG_0033IMG_0041

IMG_0048

Kuvan taka-alalla on poroja. On. Ihan varmasti. 🙂

IMG_0046IMG_0057