Ticon Rauma

Käytiin Ticon kanssa päiväretkellä Rauman Vanhassa Kaupungissa. Meillä ei ollut mitään erityistä missiota, kunhan kierreltiin ja katseltiin. Ja oikein mukava ja rento päivä saatiinkin aikaiseksi!
Käytiin syömässä aivan torin laidalla, ravintola Gotossa.
Ravintolarakennuksen takapihalla oli oikein viihtyisä terassialue, jonne koirat olivat erittäin tervetulleita.

WP_20160719_13_36_31_Pro

Tarjoilijat toivat Ticolle oman juoma-astian ja kun me tilattiin ruokaa, tuotiin Ticolle oma herkkusnacksi.

WP_20160719_13_36_16_ProWP_20160719_13_46_14_ProTico antaa tälle paikalle täydet kymmenen pistettä ja hännän heilutuksia erittäin ystävällisestä palvelusta!

 

WP_20160719_14_21_58_Pro

Myös Ihmisten ruoka oli herkullista, mutta siitä ei Ticolle jäänyt muuta kuin haju…

Iltapäivä kahvit käytiin juomassa niin ikään vanhassa kaupungissa, aivan torin lähettyvillä Kaffe Barissa. Siellä oli myös viihtyisä takapiha ja ennenkuin edes ehdimme paikoillemme istahtaa, toi tarjoilija jo koiralle vesikipon. WP_20160719_16_27_40_ProWP_20160719_15_58_08_Pro

Ticon mielestä tämä paikka oli jopa viihtyisämpi kuin ruokapaikka, koska viheriöllä lenteli paljon pikkulintuja, joita oli kiva jahtailla.
Lähtiessämme Tico kävi viemässä vesikipon meidän jälkeen tulleelle villakoiralle. Anna hyvän kiertää, on Ticon motto ja villakoiran omistajat olivat todella kiitollisia Ticolle.

Tälle paikalle Tico antaa yhdeksän pistettä, mutta vain siksi että Ihmiset meinasivat paahtua auringossa. Tico kyllä itse pääsi varjoon.

WP_20160719_16_01_44_Pro

Kaffe Barin itsetehdyt sokerimunkit…Nam! Sanoo Ihminen!

IMG-20160719-WA0002

Iltapäivällä treffattiin Emännän vanha työkaveri, joka on muuttanut Raumalle. Tässä vaiheessa Tico oli se, joka tipahti ensimmäisenä “pöydän alle” ja otti tirsat terassin sohvan alla. Hyvä että muistin kaivaa koiran esille ja ottaa mukaan pois lähtiessä!
WP_20160719_16_49_43_Pro

Ennen paluuta mökille kävimme vielä moikkaamassa kultaista noutajaa Bellaa ja Jack Russelia Doraa. Hetken jaksoivat tutustua ja leikkiä mutta sitten iski jo niin kova väsymys että tukea piti hakea emännän jaloista.

Raskaita nämä retkipäivät, sanoo Tico ja nukkuu sikeästi kuorsaten ❤