Tico ja PEPE

Tiksi pakkasi eilen koulureppunsa ja ajeltiin ekaa kertaa Piikkiöön, Jänesniemen Elinan oppiin Run for fun agilityn tiluksille. Nyt kesän aikana me käydään Perustaitoja Pennuille -kurssilla, eli PEPEssä. Pentukurssia kuvaillaan näin: Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” -sanonta pitää paikkansa ja tällä kurssilla opettelemme hyödyllisä taitoja, joita tulevat harrastuskoirat ja agilitykiiturit tarvitsevat elämää, arkea ja tulevia harrastuslajeja varten.

fotor_(50)

Jatkossa joudutte sitten lukemaan,miten meidän opintaival etenee Elinan ja Tanja Kurikan opeissa. Tämä on niin jännää ja mielenkiintoista jos minulta kysytään. Ensinnäkin: treeneihin olisi ehdottomasti pitänyt ottaa muistivihko mukaan. Heti kun pääsin kotiin, otin vihkon esille ja raapustin hätäisesti muistiinpanot jotta edes muutama asia olisi kirjoitettu ylös.

WP_20160630_001

Ekoista treeneistä jäi samanlainen fiilis kuin Lyytin kanssa tokotreeneissä. En ehkä just tajua mitä olen tekemässä, en tiedä miten tämä kaikki nivoutuu joskus johonkin toiseen yhteyteen, mutta kaikki on niin siistiä ja kivaa. On kuulkaas aika vapauttavaa tehdä kaikkea mukavaa ilman pienintäkään paineen häivää. Kentällä saa olla just sellainen pelle joka hihkuu ja kiljuu ja palkkaa tulee niin maan perusteellisen paljon ja meillä molemmilla on ihan sairaan kivaa. Kunpa saisin tämän saman fiiliksen säilymään mahdollisimman pitkään ilman mitään painetta tavoitteista tai tuloksista!

Ihan ensimmäisenä me tehtiin sellainen tutustumisympyrä. Yksi koirakko kerrallaan ringin keskelle ja muut ihmiset rinkiin namien kanssa. Mentiin kyykkyyn ja katsottiin oliko koira kiinnostunut meistä vieraista. Jos tuli luokse, namitettiin, siliteltiin ja sitten noustiin ylös ja  muututtiin passiivisiksi koiraa kohtaan. Koiran oli tarkoitus kiertää kaikki vieraat ihmiset läpi ja sen jälkeen ohjaajan piti kutsua koira luokseen. Tico teki kaiketi tutustumiskierroksen ennätyksen. Heti kun vapautin sen hihnasta, se lähti kiertämään vieraita ihmisiä iloisesti häntä heiluen. Siinä ei kauaa kestänyt kun jätkä tajus että tuolta saatiin jo kaikki tarpeellinen, siirrytään seuraavan luo. Ei ainakaan ole varautunut vieraita ihmisiä kohtaan tuo koira.

Toisena harjoiteltiin häkkiin tai alustalle rauhoittumista Susan Garrettin oppeja mukaillen. Ticohan on häkissään (mökissään) ihan rauhallisesti, mutta en minä sitä ole opettanut, että se sinne hakeutuisi. Oma mökki alkaa olla jo vähän pieni, joten ainakin alkuun on parempi harjoitella isommalla häkillä. Ihan jo pelkästä katseesta häkkiin päin palkataan häkin sisälle ja vapautuskäskyllä saa tulla ulos. Nopeasti Tico alkoi hakeutua häkkiin ja seuraavaksi harjoitellaan samassa yhteydessä luopumista, eli samaa mitä on Lyytin kanssa harjoiteltu tokossa. Kun Tico on häkissä, laitetaan nami käsi avoimena ärsykkeeksi. Jos koira lähtee namien perään ulos häkistä, käsi heti kiinni. Tarkoituksena siis lisätä kaikenlaisia ärsykkeitä mutta koiran pitäisi malttaa pysyä häkissään ja oppia ettei tuohon lankaan mene. On parempi vain pysytellä häkissään niin kauan että saa vapautuskäskyn ulos.

Sitten me harjoiteltiin luoksetuloa. Tarkoituksena saada luoksetulo todella vahvaksi tilanteessa kuin tilanteessa. Elina piti Ticoa kiinni, minä hetsasin ja lähdin juoksemaan pois päin.Elina vapautti Ticon ja heti kun Tico alkoi kiihdyttää mua kohti, niin alettiin kehua ja tietysti paljon palkkaa. Ticollahan on nyt jo ihmeen vahva luoksetulo, jonka olen opettanut lähinnä vahingossa.Vaikka se rakastaa lintujen jahtaamista, niin se lopettaa metsälenkeillä senkin leikin kesken ja tulee luokse jos kutsun. Ihana koira, jolla on ainakin vielä korvat päässä.
Kotitehtäväksi saatiin harjoitella luoksetuloa vähintään viisi kertaa päivässä. Joko niin että toinen pitää kiinni tai sitten itse pidän kiinni, hetsaan, vapautan ja kutsun luokse.

Yhteenä harjoitteena oli käsikosketus. Tälläistä olen harjoitellut vain kosketusalustalla, mutta tosi nopeasti Tico tajusi mistä oli kyse. Lopulta saatoin laittaa käden jo niin ylös, että Tico joutui hyppäämään jne. Hauska peli. Tätä tullaan treenaamaan kotona.

Omatoimipisteenä treenattiin epätasaista alustaa, keinun alkeita. Huomasin että Tico menee ihan hienosti kun olen sen oikealla puolella mutta vasemmalla puolella ei onnistunutkaan niin helposti,vaan Tico loikkasi alustalta pois. Taas nämä puolisuuserot ja niiden huomioiminen treenatessa.
Lisäksi treenattiin tikaskävelyä. Eli tikkaat maassa ja joka välissä nameja niin että koiran piti keskittyä askeltamiseen yksi tassu kerrallaan ja kävellä tikkaat läpi päästä päähän. Tiedänpä ainakin miten Tico syö yhden ateriansa loman aikana mökkeillessä 🙂